Historiaa

Minihistoriikki
Viialan Metsänkävijät on perustettu 15.2.1938 poikalippukuntana, jolloin toimintaan liittyi 47 jäsentä. Ensimmäinen lippukunnanjohtaja toimi Kaino Jalonen, joka oli kuulunut Turun Metsänkävijöihin ja ollut Turun piirin ohjaajana. Hän siirtyi piirijohtajaksi vielä samana keväänä ja hänen tilalleen valittiin partiojohtaja Pekka Ketolainen. Ensimmäisenä kolona toimi Viialan kartanon piharakennuksen mankelihuone.

Toiminta oli hyvin vilkasta. Vartiokokouksia oli vuosittain yli 230. Talvisodan alkaminen marraskuun lopussa v. 1939 vei Viialan Metsänkävijöistäkin vanhempia partiolaisia rintamalle. Lippukunnan poikia oli auttamassa suojeluskuntaa ilmoitusten levittämisessä. Tilastolomakkeessa vuodelta 1940 oli myös maininta: Autettu poliisia pidättämis- ja etsimispuuhissa.

Välirauhan aikana partiotoiminta jatkui taas entisissä merkeissä. Sota tosin oli vienyt pojilta kokoontumispaikan, mikä hankaloitti toimintaa. Jatkosodan alettua kansakunta joutui keskittämään kaikki voimansa käynnissä olevaan taisteluun, jolloin lippukunta oli horroksessa.

Vielä ensimmäisinä rauhan vuosina partiotyö oli Viialassa sammuksissa. Sota oli vienyt lippukunnan riveistä neljä nuorta miestä: Eero Ellilän, Arvo Laaksosen, Paavo Uolamon ja Aaro Vuorimaan. Invalideja olivat Onni Laaksonen, Aarne ja Alpo Poussu sekä Matti Uolamo. Sodasta palaavat miehet eivät ehtineet ja jaksaneet paneutua partiotyöhön, sillä oli järjestettävä omaa elämää.
Hiljaisesta elosta kertoo: vuonna 1947 lippukunnassa oli 8 partiolaista, 3 vaeltajaa ja 3 johtajaa.

Viialaan valmistui uusi kirkko vuonna 1949, jolloin partiolaisten kokoontumispulmakin ratkesi. Kolo saatiin seurakuntasalin alapuoliseen kellariin. Seurakunta ei kuitenkaan ollut lippukunnan taustayhteisönä, joten taloudellista tukea anottiin kunnalta. Vuonna 1953 jäsenmäärä oli noin 40.

Kalustoa saatiin 1950-luvulla lisätyksi. Lippukunta pystyi hankkimaan ensimmäisen vartiolle riittävän telttansa. Pienempää leirivarustusta tietenkin myös hankittiin.

Partiotoiminta alkoi Viialassa hiipua 1960-luvun alkupuoliskolla. Vuosiraporteista ilmenee partiolaisten lukumäärän vähentyminen; v. 1960 oli jäseniä 32, v. 1967 vain 4. Partiolippukunta Viialan Metsänkävijät oli siis nukahtanut.

Syksyllä 1977 partioajatus heräsi jälleen Viialassa, silloin ryhdyttiin tutkimaan partiotoiminnan mahdollisuuksia ja kiinnostavuutta. Kun kiinnostusta, vetäjiä ja taustayhteisökin löytyi oli kaikki valmiina. Viialassa oli aikaisemmin toiminut poikalippukunta Viialan Metsänkävijät ja tyttölippukunta Viialan Tikat. Nyt nämä kaksi vanhaa lippukuntaa yhdistettiin ja muodostettiin yhteislippukunta, nimeksi heräsi elämään Viialan Metsänkävijät. Lippukunnan ensimmäiseksi johtajaksi tällä uudella toimintakaudella valittiin Ismo Lumpiola.

Ensimmäiset partiolupaukset annettiin toukokuussa 1978 ja taustayhteisönä toimi Viialan Lions Club. Liian vähäisellä koulutuksella liikkelle lähtenyt toiminta ja vetäjien väsyessä lippukunta uhkasi uudelleen sammua.

Toimintaa kuitenkin jatkettiin sitkeästi, jo vuoden 1979 alussa saatiin toimintaa muutettua sopivammaksi. Silloin syntyi myös vartiotoiminnan lisäksi ensimmäinen sudenpentulauma. Vuoden 1979 toimintakertomuksen mukaan toiminassa oli 7 vartiota.

Vuodet 1981 ja 1982 olivat partiotoiminnan kannalta hiljaisempia vuosia, vain muutama retki ja vaellus toteutettiin.Vuodesta 1984 alkaen on lippukunnan perinteiset tapahtumat, kuten kesä- ja talvileirit, syysvaellus ja syysleiri, olleet lippukunnan jokavuotisia tapahtumia. Tuona vuonna myöskin osallistuminen maakunnalliseen partioparaatiin ja sankarivainajien kunnioittaminen partioviikolla tulivat lippukunnan ohjelmaan.

Vuonna 1985 lippukunta vastaanotti Viialan Lions Club'in ladyjen lahjoittaman lipun, jonka suunnittelin Esko Lehmus. Lippu on yhä Viialan Metsänkävijöiden vahva tunnusmerkki. Samana vuonna lippukunta myös voitti maakunnallisen partioparaatin marssikilvan oman sarjansa ja kansainväliselle Miilu-leirille osallistui lippukunnasta 26 leiriläistä.

Läpi metsien ja kallioiden on lippukunta selvinnyt ja vuonna 2008 vietettiin Viialan Metsänkävijöiden 70-vuotisjuhlaa.